JA TEKNIIKAN YHDISTYS
20 VUOTTA
Professori
Jaakko Malmivuo
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Lääketieteellisen tekniikan laitos
Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys on nyt saavuttanut kahden vuosikymmenen iän. Tämä ikä on näin nopeasti kehittyvällä alueella varsin merkittävä virstanpylväs. Niinpä yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan 17.9.1987 , että se on sopiva juhlimisen aihe ja samalla se antaa tilaisuuden hetkeksi pysähtyä ja tarkastella yhdistyksen tähänastista toimintaa, sekä katsella tulevaisuuteen ja tarvittaessa tarkistaa yhdistyksen toiminnan suuntaviivoja. Samassa kokouksessa yhdistyksen hallitus päätti myös, että samanaikaisesti yhdistyksen 20-vuotisjuhlallisuuksien kanssa järjestetään VI Kansalliset biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan päivät sekä laaditaan yhdistyksen juhlakirja.
Yhdistyksen hallitus päätti toteuttaa tämän
juhlakirjan, jotta voisimme tallentaa yhdistyksen tähänastisen toiminnan
vaiheet arvokkaaseen kirjalliseen asuun ja saattaa ne jäsenkuntamme tietoon.
Yhdistyksemme nuorimmilla jäsenillä ei varmaankaan ole ollut tietoa yhdistyksen
toiminnan alkuvaiheista eivätkä kaikki vanhemmatkaan jäsenet ole varmaan
tietoisia yhdistyksen laajan toiminnan kaikista yksityiskohdista.
Tähän juhlakirjaan on haluttu koota myös yhdistyksen aikaisempien puheenjohtajien ja varapuheen-johtajien puheenvuorot saadaksemme välitettyä heidän henkilökohtaisen tervehdyksensä yhdistyksen nykyisille ja tuleville jäsenille.
Yhdistyksen toiminnan
tavoitteet
Lääketieteellisen
fysiikan ja tekniikan tarkoituksena on edistää lääketieteen mahdollisuuksia
suorittaa potilaan sairaudesta mahdollisimman hyvä diagnoosi ja edistää
sairauksien hoitoa. Lisäksi lääketieteellinen tekniikka auttaa potilaiden
kuntoutusta. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan laitteiden valmistaminen
on myös taloudellisesti merkittävä korkean teknologian teollisuuden ala. Nain
lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka edistävät sekä terveytemme kautta
elämän laatua että alan teollisuuden kautta taloudellista hyvinvointiamme.
Lääketieteellisen
fysiikan ja tekniikan yhdistyksen tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan
"herättää ja ylläpitää kiinnostusta lääketieteelliseen fysiikkaan,
lääketieteelliseen tekniikkaan ja biofysiikkaan sekä edistää näiden aineryhmien
kehitystä tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön alalla " .
Kuten
jäljempänä olevasta yhdistyksen historiikista käy ilmi, yhdistys ja sen jäsenet
ovat kuluneen 20 vuoden aikana toimineet varsin aktiivisesti näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan alueen kehittämisessä
on maassamme tänä aikana saavutettu useita tärkeitä virstanpylväitä, joista
seuraavassa käsittelen muutamia.
Lääketieteellisen
fysiikan ja tekniikan koulutus
Yhdistyksemme perustamisen aikoihin maastamme puuttui tyystin lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan koulutus. Yhdistyksen merkittävänä tehtävänä olikin toiminnan alkuaikoina huolehtia alan peruskoulutusta antavien tilaisuuksien järjestämisestä. Seurauksena yhdistyksen ja sen jäsenten ponnisteluista koulutusta on nyt saatavissa neljässä yliopistokaupungissa ja sitä on saatavissa, ei ainoastaan maisteri- tai diplomi-insinööritasoisena koulutuksena vaan myös säännöllisenä tohtorin tutkintoon johtavana jatkokoulutuksena.
Nyt yhdistys voi keskittää koulutustoimintansa uusinta tietoa antavaan täydennyskoulutukseen. Toisena koulutusalueena on myös suunniteltu yhdistyksen jäsenten apuna toimivan henkilö-kunnan koulutusta, koska se omalta osaltaan auttaisi myös yhdistyksen jäsenkuntaa paremmin suoriutumaan tehtävistään.
Lääketieteellisen
tekniikan tutkimuslaitokset
Tällä
hetkellä maassamme harjoitetaan lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan
tutkimusta kaikissa niissä yliopistoissa ja korkeakouluissa, joissa annetaan
naiden oppiaineiden opetusta. Erityisesti on pantava merkille lääketieteellisen
tekniikan tutkimuksen keskittyminen Tampereelle, jossa toimii sekä Valtion
teknillisen tutkimuskeskuksen Sairaalatekniikan laboratorio että Tampereen
teknillisen korkeakoulun Lääketieteellisen tekniikan laitos. Tampereella
lääketieteellisen tekniikan tutkimuksen parissa työskenteleekin VTT:ssa ja TTKK:ssa yhteensä noin
100 henkeä.
Kuluneen 20 vuoden aikana lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan asema sairaalassa on muuttunut ratkaisevasti. Kuten yhdistyksen edellisten puheenjohtajien puheenvuoroistakin ilmenee, yhdistyksen perustamisen aikoihin sairaalassa toimivien insinöörien tehtävänä oli ennen kaikkea huolehtia sairaalarakennusten yleisistä teknisistä tehtävistä, joilla ei ollut erityistä lääketieteellistä luonnetta. Ensimmäiset kontaktit lääkärien ja insinöörien välillä liittyivät vaatimattomien teknisten apuvälineiden "nikkaroimiseen" lääkärin arkipäiväisen työn helpottamiseksi.
Tänä päivänä sairaalalaitoksen palveluksessa
olevien fyysikoiden ja insinöörien tehtävänä on käyttää, ylläpitää ja kehittää
uusiin fysikaalisiin ja teknisiin metodeihin perustuvia diagnostisia ja
terapeuttisia laitteita ja menetelmiä sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn
perustuvia tieto- järjestelmiä lääkintätoimen tehostamiseksi. Moderni
lääketiede käyttää hyväkseen teknisiä mahdollisuuksia siinä määrin, että
voidaan perustellusti sanoa nimenomaan lääketieteellisen tekniikan edistäneen
lääketiedettä viimeisen kymmenen vuoden aikana ehkä enemmän kuin minkään muun
osa-alueen.
Lääketieteellisen
tekniikan teollisuus
Maassamme toimiva
lääketieteellisen tekniikan teollisuus on kasvanut kansainvälisestikin katsoen
varsin huomattavaksi. Vuonna 1986 lääketieteellisen tekniikan teollisuutemme volyymi
oli arviolta 1000 Mmk. Alan vienti oli noin 780 Mmk ja tuonti noin 625 Mmk.
Lääketieteellisen tekniikan kauppataseemme on siis selvästi ylijäämäinen. Tämä
osoittaa, että olemme onnistuneet luomaan lääketieteellisestä tekniikasta, ei
vain terveyttämme, vaan myös taloudellista hyvinvointiamme edistävän tekijän.
Näin hyvä menestys näillä voimakkaasti kilpailluilla kansainvälisillä korkean
teknologian markkinoilla on kiistaton osoitus maassamme vallitsevasta
korkeatasoisesta osaamisesta lääketieteellisen tekniikan alueella.
Kansainvälistyminen
Ensimmäinen pohjoismainen lääketieteellisen
tekniikan kokous pidettiin Suomessa Espoossa vuonna 1970 ja lääketieteellisen
tekniikan maailmankonferenssi vuonna 1985. Edelleen Suomi on osallistunut
aktiivisesti kansainväliseen sairaalasähkötekniikan standardisointityöhön.
Professori Niilo Saranummi edustaa
maatamme lääketieteellisen tekniikan yhdistysten kattojärjestön International
Federation for Medical and Biological
Engineering, IFMBE:n Administrative
Councilissa ja dipl.ins. Hannu Seitsonen on jäsen sen Clinical
Engineering Divisionin hallituksessa. Suomella on siis varsin hyvä maine
lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansainvälisessä kentässä. Meidän
kannattaisi ehkä harkita vakavasti, missä määrin meillä olisi mahdollisuutta
edelleen hyödyntää tätä.
Yhdistyksen tulevan
toiminnan suuntaviivat
Nyt meidän tulisi tehdä avoimin mielin suunnitelmia yhdistyksen toiminnalle seuraavalle vuosikymmenelle. Näen, että merkittävimmät alueet, joilla yhdistyksen talla hetkellä tulee toimia, ovat seuraavat:
1) Lääketieteellisen
tekniikan koulutuksen aseman vahvistaminen ja säännöllisen jatkokoulutuksen
käynnistämisen myös Helsingin teknillisessä korkeakoulussa
2) Lääketieteellisen
tekniikan opetuksen käynnistäminen lääketieteellisissä tiedekunnissa
Näitä molempia tarkoitusperiä voidaan edesauttaa pelkästään sopimalla lääketieteellisten tiedekuntien ja teknillisten korkeakoulujen tai yliopistojen lääketieteellisen fysiikan laitosten kanssa yhteisestä lääketieteellisen fysiikan tai tekniikan opetus-ohjelmasta, jossa poikkitieteellisen alueen opiskelijoille tarjotaan toisen opetusohjelman koulutusta sopivana pakettina.
3) Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan virkojen lisääminen sairaalalaitoksessa. Yhdistyksemme suorittaa parhaillaan selvitystyötä siitä, kuinka paljon sairaalainsinöörien virkoja maamme sairaaloissa tulisi olla ja kuinka virkojen määrän tulisi kehittyä.
4) Samantapaisen pätevöitymismenettelyn luominen lääketieteellisen tekniikan alueelle kuin tällä hetkellä on lääketieteellisen fysiikan alueella. pätevyyden ei ehkä tarvitsisi välttämättä olla ehdoton vaatimus kaikkiin sairaalainsinöörin virkoihin, mutta sillä olisi huomattava lisäkoulutuksen hankkimista motivoiva vaikutus, jos sen merkitystä painotettaisiin virantäytössä.
5) Yliopistollisten keskussairaaloiden ja teknillisten korkeakoulujen yhteisesti johtamien lääketieteellisen tekniikan tutkimus- ja kehitysyksikköjen perustaminen. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan poikkitieteellisellä alueella olisi kummankin osapuolen kannalta tärkeää saada tieteenalan molemmat osapuolet mahdollisimman läheiseen kontaktiin toistensa kanssa.
6) Kansainvälisesti kilpailukykyisen lääketieteellisen tekniikan teollisuuden luominen maamme kaikille korkeakoulupaikkakunnille. Erityisesti Tampereella olisi alan teollisuudelle erinomaiset toimintaedellytykset.
7) Kansainvälisen yhteistyön kiinteyttäminen. Säännöllisten pohjoismaisten ja muiden kansain- välisten kokousten lisäksi maamme lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tulisi olla läheisemmässä kontaktissa ulkomaitten kanssa. Meidän kannattaisi varmaan entistä enemmän panostaa kansainväliseen toimintaan lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansainvälisissä järjestöissä. Antaisihan se uusia näköaloja kaikilla niillä sektoreilla, joilla lääketieteellistä fysiikkaa ja tekniikkaa maassamme sovelletaan.
Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistyksen yhteydet pohjoismaisiin sisaryhdistyksiin tapahtuvat pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan kautta. Virallinen yhteydenpito ei ole kovin vilkasta sen keskittyessä lähinnä pohjoismaisten lääketieteellisen tekniikan kokousten järjestämiseen.
Pohjoismaisen yhteydenpidon vilkastuttamisesta on usein keskusteltu. Tässä auttaisi varmasti, jos käytettävissämme olisi säännöllisempi yhteispohjoismainen kanava. Tämän johdosta yhdistyksemme teki aloitteen Ruotsissa ilmestyvän Medicinsk Teknik -lehden toimitus- ja lukijapohjan laajentamiseksi yhteispohjoismaiseksi., tulee se varmasti yhdistämään pohjoismaissa toimivaa sairaalafyysikko- ja sairaalainsinöörikuntaa. Pohjoismaissa vallitsevat olosuhteet ovat näilläkin alueilla niin samankaltaiset, että keskinäisestä yhteydenpidosta ja yhteistoiminnasta tulisi olemaan kunkin maan edustajille suurta hyötyä.
Professor Jaakko Malmivuo
THE 20th ANNIVERSARY OF THE FINNISH SOCIETY FOR
MEDICAL AND BIOLOGICAL ENGINEERING
The Finnish Society for Medical and Biological Engineering has now its
20th anniversary. On such a fast developing discipline this is a good time to
look backwards and see, what the Society has accomplished, and to make new
plans for the future. The Society decided also to publish this anniversary
publication to record the previous activities of the Society for its members.
The purpose of
medical physics and medical engineering is to promote the possibilities of
medicine to make as good diagnosis as possible and to promote the treatment of
diseases. Additionally, biomedical engineering helps the rehabilitation. The
manufacturing of biomedical engineering equipment is an important area of high
technology industry.
According to its bylaws
the purpose of the Society is "to raise and to maintain interest in
medical physics, biomedical engineering and biophysics and to promote the
development of these disciplines in the field of scientific research, education
and practice".
As it may be seen from
the history of the Society, the Society and its members have during the past 20
years worked very actively to accomplish these tasks. During this time the
following accomplishments have been made in medical physics and medical
engineering in our country.
Medical physics and engineering education
At the time of the foundation of our Society
the medical physics and engineering education was completely missing. In the
beginning the Society arranged courses on basic education. Because we have now
this education in four university cities including also regular continuing
education upto the doctoral level in some of them,
the Society may direct its educational activities to post-graduate education
and possibly to the educating of the personnel that is assisting the members of
the Society.
Research institutes
Nowadays medical
physics and engineering research is made in all the universities, where that
education is also given. It is worth pointing out that the biomedical
engineering research is to a great extent concentrated to
The status of medical physics and engineering in
hospitals
As it may be read
from the articles of the preceding chairmen, 20 years ago the maintenance of
the buildings and other non-clinical tasks were also included in the duties of
the engineers in the hospitals. Today the clinical engineers use, maintain and
develop new diagnostic and therapeutic as well as information systems based on
modern physical and technical methods. The modern medicine utilizes the
technical instrumentation so effectively, that it may be said, that the
progress in medicine during the past 10 years is perhaps mostly due to the
progress of the technology.
Biomedical engineering industry
The biomedical engineering
industry in our country has grown so much that it has international importance.
In 1986 its volume was about 900 million FIM. The export and import were about
700 and 500 million FIM, respectively. This indicates,
that we have succeeded to create from biomedical engineering, not only a factor
improving our health, but also a factor 'that improves our economic life.
International nature
The First Nordic Meeting on Medical and
Biological Engineering took place at
The activities of the Society in the future
We should now make
plans for the activities of the Society during the next decade. I see that the
most important fields of the activities should be the following:
1)
To strengthen the status of biomedical engineering
education at Helsinki University of Technology.
2) To start biomedical
engineering education at medical faculties.
3) To increase the
number of clinical engineers in hospitals.
4) To start a similar
certification of competence for clinical engineers as is used for medical
physicists. Possibly the competence should not be mandatory, but as an
important indication of competence it would encourage engineers to
post-graduate education.
5) Foundation of common
biomedical engineering research and development centers by university hospitals
and technical universities.
6) Creating
internationally competent biomedical engineering industry also to all
university cities. Especially
7) Activation of
international contacts and co-operation. This would include more active
participation in international organizations. A very important accomplishment
would also be to enlarge the Swedish journal "Medicinsk
teknik" to a "Nordic Journal on Medical
Engineering".
Medical physics and medical engineering increase the
quality of life
When the standard of living increases we begin
to pay more attention to the quality of life. One of the most important aspects
in the quality of life is health. Therefore we want to obtain more advanced
service from the health care. That is why medical technology is worth
investing. These endeavours
exist everywhere in the world. Therefore the international market of biomedical
engineering equipment is increasing. The operating on these international high
technology markets is suitable for
Though the education,
the research and the application of medical physics in hospitals and in
industry is in