EDELTÄNYT
AIKA
Professori Erik Spring
Helsingin Yliopisto
Fysiikan laitos
Lääketieteellisen
fysiikan ja tekniikan yhdistyksen perustaminen ja ko. alan toiminta ennen tätä
aikaa oli paljolti joidenkin henkilöiden tai etenkin henkilöparien yhteistyön
ja kiinnostuksen varassa.
Ensimmäiset ja samalla ensimmäisen parin
muodostivat professorit Jaarli J.
Jauhiainen (1904-1980), joka toimi 1945-1969 Helsingissä
Teknillisen korkeakoulun heikkovirtatekniikan professorina ja Carl-Eric Räihä (1904-1982),
joka toimi 1950-1971 Helsingin yliopiston lastentautiopin professorina. He
pyrkivät solmimaan kontakteja maamme lääketieteen ja tekniikan välille sekä
täten kehittämään ko. poikkitieteellistä alaa. Heidän toimintansa perustui,
kuten siihen aikaan oli tapana, seuraavaan perusajatukseen: "Kertokaa
lääkärit, mitä laitteita tarvitsette, niin kyllä me insinöörit niitä
rakennamme!" Tämän parin toiminta osoitti, että lääketieteen ja tekniikan
yhteistoiminta oli kummankin alan nopean kehityksen myötä tullut
välttämättömäksi. Lisäksi voitiin uutta alaa arvioida "tulevaisuuden
alaksi".
Vakavamman
ja konkreettisemman muodon sai yhteistoiminta professori Matti Bergströmin ja
professori Pekka Ahosen toimesta,
jolloin vuorovaikutuksen suunta muuttui myös lääketieteestä tekniikkaan. On
mainittava, että Matti Bergström on vuodesta 1963 toiminut Helsingin yliopiston
professorina ja Pekka Ahonen toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun
sähkötekniikan (sovellettu elektroniikka) professorina 1967-1975 sekä ko.
korkeakoulun esimiehenä 1969-1972 ja rehtorina 1972-1975.
Vuonna
1966, siis noin vuosi ennen yhdistyksen perustamista kokoontuivat Matti
Bergströmin virkahuoneeseen Siltavuorenpenkereellä Helsingissä edellä mainitut
henkilöt sekä dosentti, silloin lääket.lis. Tapani Jauhiainen ja
kirjoittaja keskustelemaan aiheesta "Mitä pitäisi tehdä lääketieteen ja
tekniikan välisen yhteistoiminnan kehittämiseksi maassamme". Kokouksessa
todettiin, että seuraavat kolme toimenpidettä olisi syytä pyrkiä toteuttamaan:
1)
Ensimmäisen diplomi-insinöörin palkkaaminen
sairaalainsinööriksi (Helsingin) yliopis-tolliseen
keskussairaalaan.
2)
Alan
(biolääketieteellis-teknillisen) tutkimuslaitoksen perustaminen (Helsinkiin tai
Tampereelle ).
3)
Alan
yhdistyksen perustaminen maahamme.
Kaikki kolme kohtaa saatiin toteutetuksi melko ripeässä tahdissa. Diplomi-insinööri palkattiin Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, Tampereelle perustettiin Biotekniikan tutkimuslaitos, josta myöhemmin kehittyi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Sairaalatekniikan laboratorio, ja perustettiin Suomen biolääketieteellis-teknillinen yhdistys, joka myöhemmin muuttui Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistykseksi. Yhdistyksen perustamisen käytännön järjestelyistä vastasi pääasiassa Tapani Jauhiainen. Artikkelin kirjoittaja ehdotti alan pohjoismaisen kongressin järjestämistä, jotta saataisiin nopeasti yhteys pohjoismaissa toimiviin alan henkilöihin. Sekin toteutettiin ripeässä tahdissa (Otaniemi, 1970) - jopa niin ripeästi, että kun kutsut oli lähetetty, saapui Helsinkiin pettynyt norjalainen ryhmä, joka oli suunnitellut vastaavanlaista kokousta Osloon.
Ensimmäisestä pohjoismaisesta
kokouksesta jäi muistaakseni ylijäämää n. 8 000 mk, millä vastaperustetun
yhdistyksen alkuvuosien toimintaa pystyttiin rahoittamaan ja aktiviteettia
laajentamaan.
Ehkä
Tapani Jauhiainen ja artikkelin kirjoittaja muodostivat siinä vaiheessa
kolmannen henkilöparin, joka teki työtä sekä alan että yhdistyksen
kehittämiseksi positiiviseen suuntaan.
Professor Erik Spring
Helsinki University
In 1966, i.e. about one year before the foundation of our Society, professors Jaarli Jauhiainen, Carl-Eric Räihä, Pekka Ahonen and M.D. Tapani Jauhiainen as well as myself had a meeting in the office of professor Matti Bergström. We discussed about the subject "What should be done for increasing the co-operation between medicine and engineering in our country?" In this meeting it was declared that the three following tasks should be realized:
1)
To hire the first
clinical engineer for
2)
The foundation of a
research institute in biomedical engineering for
3)
The foundation of a
society in biomedical engineering.
All
these three tasks were realized quite soon. I also suggested that a Nordic
Meeting on Medical and Biological Engineering should be arranged in